tiistai 11. huhtikuuta 2017

Uusi valtuusto ei halua Muhokselle tuulivoimaa


Kuntavaaleissa sunnuntaina valitun uuden valtuuston enemmistö ei halua, että Muhokselle rakennetaan tuulivoimaa. 18 valituksi tulleista on täysin tai jokseenkin eri mieltä Tervareitin vaalikoneen väitteen "Tuulivoimaa saa rakentaa kuntaani" kanssa. Luvan tuulivoiman rakentamiselle antaisi viisi, ja neutraalin kannan väitteeseen on ottanut kolme uusista valtuutetuista. Yksi vaaleissa valituksi tulleista ei ole vastannut Tervareitin vaalikoneeseen.

Kuva: Pixabay

Kielteisellä kannalla ovat kymmenen keskustan, kaikki viisi vaalikoneeseen vastannutta perussuomalaisten valtuutettua sekä kolme vasemmistoliiton valtuutettua. Myönteisellä kannalla taas ovat kaksi vasemmistoliiton, kaksi SDP:n sekä yksi keskustan valtuutetuista. Neutraalilla kannalla on yksi keskustan, yksi kokoomuksen sekä yksi sitoutumattomien valtuutetuista.

Vastavalittujen valtuutettujen tuulivoimakriittisyys käy ilmi myös Ylen ja Kalevan vaalikoneista. Niissäkin enemmistö vastanneista on ottanut kielteisen kannan tuulivoimaan. Tosin valituksi tulleet eivät ole vastanneet yhtä kattavasti Ylen ja Kalevan kuin Tervareitin vaalikoneeseen. 

Vaaleissa äänestäjät eivät ole rankaisseet niitä valtuutettuja, jotka nykyisen valtuustokauden aikana ovat näkyvillä paikoilla valtuuston, kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan sekä maankäyttö- ja kaavoitusjaoston puheenjohtajina edistäneet tuulivoima-asiaa Muhoksella. Heistä jokainen uusi valtuustopaikkansa.

Äänestäjien viesti on kuitenkin selvä, vaaleissa haluttiin antaa ääni sellaisille ehdokkaille, jotka ilmaisivat tuulivoimakriittisyytensä kampanjan aikana. Siksi vaalituloksen tulee näkyä siinä, miten tuulivoimaan kunnassa jatkossa suhtaudutaan.

Onkin syytä onnitella uusia valtuutettuja, Muhosta ja muhoslaisia hyvästä vaalituloksesta!


Elisa Savolainen


*Tervareitin vaalikone on jo suljettu, eikä kirjoituksessa siksi ole linkkiä vaalikoneeseen.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Tuulivoimakriittisissä ehdokkaissa valinnanvaraa Muhoksella


Muhoslaisilla äänestäjillä on valinnanvaraa tuulivoimakriittisissä kuntavaaliehdokkaissa. Tämä käy ilmi ehdokkaiden vastauksista Ylen, Kalevan ja Tervareitin vaalikoneiden tuulivoima-aiheisiin kysymyksiin.

On hienoa, että vaalikoneissa on näin laajasti huomioitu tuulivoima ajankohtaisena vaaliteemana. Ilahduttavaa on myös se, että vaalikonevastausten perusteella tuulivoimakriittisten ehdokkaiden määrä on runsas sekä se, että heitä löytyy lähes kaikilta vaalilistoilta.

Toisin on ollut tällä vaalikaudella, jonka aikana tuulivoimasta on äänestetty kunnanhallituksessa sekä jätetty valtuustossa kaksi valtuustoaloitetta. Näiden päätösten perusteella nykyisistä valtuustoryhmistä tuulivoimakriittisyyttä on löytynyt vain perussuomalaisista ja keskustalaisista.

Osa muhoslaisista kuntavaaliehdokkaista on myös allekirjoittanut Tuulivoima-Kansalaisyhdistyksen kannanoton tuulivoimarakentamisen kohtuullistamisen puolesta. Voit käydä täältä tarkistamassa löytyykö ehdokkaasi allekirjoittaneiden listalta.

Tuulivoiman rakentaminen Muhoksen Pyhänselkään on ollut viimeksi julkisuudessa esillä Ylen jutussa maaliskuussa. Jos Pyhänselän alue hyväksytään tuulivoima-alueeksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan, tulee tuulivoima-asia todennäköisesti uuden valtuuston ratkaistavaksi.

Siksi on tärkeää, että tarkistat ehdokkaasi tuulivoimakannan ennen lopullisen äänestyspäätöksen tekemistä. Näin varmistamme, että tulevan valtuuston enemmistö ei halua kuntaan tuulivoimaa uhkaamaan asumisterveyttä ja -turvallisuutta, Oulujokilaakson maisema-arvoja tai Tervareitistön virkistyskäyttöä.

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 9.4.2017 ja ennakkoon voi äänestää 29.3.-4.4.2017. Käytäthän ääntäsi!


Elisa Savolainen


* 31.3.2017 klo 14.59 Lisätty tieto Tuulivoima-Kansalaisyhdistyksen kannanotosta ja linkki allekirjoittaneiden listaan.



tiistai 17. tammikuuta 2017

Ponkilan metsäkiinteistö Muhosperässä ei sovellu tuulivoiman tuotantoon

Muhoksen kunnan tekninen lautakunta päättää tänään tiistaina kokouksessaan Muhosperässä sijaitsevan Ponkilan metsäkiinteistön vuokraamisesta tuulivoiman tuotantoon. Mielestämme vuokra-alue ei sovellu tuulivoiman tuotantoon mm. seuraavista syistä:

Tuulivoimaloiden rakentaminen Ponkilan metsäkiinteistölle todennäköisesti
tyhjentäisi Poikajoen majavareviirin. Kuva: Janne Karhumaa
Vuokra-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhteensä 31 asuinkiinteistöä, joista yksi vapaa-ajan asunto vuokra-alueen sisällä. Lisäksi alle kahden kilometrin päässä vuokra-alueen rajasta sijaitsee 12 vakituista tai vapaa-ajan asuntoa Muhoksella ja 18 Utajärven puolella. 

Laissa ei ole säädetty suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Jotkut kunnat ovat kuitenkin omalla päätöksellään rajanneet suojaetäisyydeksi kaksi kilometriä. Silti tuulivoimalat ovat näilläkin paikkakunnilla aiheuttaneet haittaa asukkaille 

Terveyshaitan lisäksi tuulivoimalat aiheuttaisivat lähiseudun asukkaille taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen arvonlaskun vuoksi. Kotitalouksien ohella tuulivoimaloista kärsisivät lähialueen maidon- ja lihantuottajat sekä hevos- ja matkailuyrittäjät. 

Vuokra-alue kuuluu Rokua Geopark -alueeseen, jota tulee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan yhteisen yleiskaavan mukaan kehittää matkailu- ja virkistyskäytön sekä luonnonsuojelun ja metsätalouden ehdoilla. Tuulivoiman rakentaminen vuokra-alueelle muuttaisi sen teollisuusalueeksi.  

Tuulivoima rajoittaisi erityisesti alueen virkistyskäyttöä metsästystä, kalastusta, moottorikelkkailua sekä retkeilyä. Vuokra-alueen läheisyydessä sijaitsevat Isterinkosken luontonähtävyys, Liimanninkosken luontopolku sekä lehtojensuojelualueet 

Todennäköisimmin tuulivoiman rakentamisen estää kuitenkin alle kolmen kilometrin päässä vuokra-alueesta sijaitseva Utajärven sääasema, jonka toiminta häiriintyisi tuulivoimaloista. Utajärven säätutka on ainoa Ilmatieteenlaitoksen säätutka koko Pohjois-Pohjanmaalla.     

Pidämme vuokrasopimuksen ehtoihin kuuluvaa 15 000 euron vakuutta tuulivoimalan purkukustannuksiin riittämättömänä. Motivan arvion mukaan tuulivoimalan purkukustannukset voivat olla jopa 80 000 euroa. Olemme myös huolissamme siitä, miten kunta MTK:n suosituksista poikkeavilla vuokraehdoilla polkee alueen yksityisten maanomistajien etua.   

Emme pidä tuulivoimatoimijaa luotettavana sopimuskumppanina ajatellen yritystoiminnan kestävyyttä sekä tuulivoimatuotannon riskejä kuntalaisille, ympäristölle ja kunnan taloudelle. 

Elisa Savolainen 
Janne Karhumaa 
Reija Kaarlejärvi 

*Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Tervareistissä 17.1.2017.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Muhosperän infraäänisimulaattori

Päivitetty 09.02.2017: Simulaattoriin lisätty valmiita karttoja voimaloineen (25kpl)- Kartoilla yhteensä 316 voimalaa. Voimaloiden määrää voi muuttaa nyt 1-40 kpl. Käyttöliittymää on myös paranneltu.

Päivitetty 25.1.2017: Simulaattoriin on lisätty mahdollisuus ladata eri 15km x 15km karttoja. 

Päivitetty 22.1.2017: Simulaattoriin on lisätty tuulivoimalan infraäänen suuntajakauma (Lambert's cosine law) ja tuulen suuntaa voi säätää.

Kirjoituksen tarkoitus on selvittää tuulivoimaloiden tuottamien infraääniaaltojen etenemistä ja vaimentumista ympäristössään. Tehtävän helpottamiseksi olen luonut selaimessa toimivan reaaliaikaisen ja interaktiivisen simulointiympäristön, jossa käyttäjä voi muutella erilaisia muuttujia ja nähdä niiden vaikutuksen heti.


Simulointialueen koko on 15 km x 15 km. Alueen karttaan on asetettu 9 voimalaa Muhosperään suunnitellun voimala-alueen päälle. Alue on jaettu 40m x 40m ruudukoksi ja simulaattori laskee ruudukon jokaisen solmupisteen arvot reaaliaikaisesti. Simulaattorissa näkyvät vaaleat renkaat ovat kilometrin välein mitattuna tuulivoima-alueen keskeltä.

Simulaattorin saa käynnistettyä erilliseen ikkunaan tästä linkistä (ainakin Google Chrome ja Firefox toimivat hyvin). Simulaattoriin on lisätty mahdollisuus ladata eri karttoja. Kartan koko täytyy olla 15km x 15km (1024 x 1024 pikseliä, .png tai .jpg kuvaformaatti). Voimala-alue aseteltuna mielellään noin keskelle karttaa.
Huomioi, että kartta näkyy vain siinä koneessa, jossa se ladataan, ladattu kartta ei siis näy muissa koneissa. Selaimen päivityksen jälkeen kartta palautuu Muhosperän kartaksi.
Hyviä karttakuvia voi tehdä mm. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/, jossa rakennetut tuulivoimalat on merkitty karttaan.



Kaapattua videota simulaattorista, jos simulaattori ei toimi:


Simulointianimaatio kuvaa useista voimaloista lähtevien n. 1 Hz taajuisten ilmanpaineaaltojen summautumista ja summa-aallon vaimenemista etäisyyden kasvaessa. Jokaiselle voimalalle on oletettu 70 dB SPL taso 2 km päässä kyseisestä voimalasta, mikä vastaa kohtuullisen hyvin kentällä mitattuja tuloksia.

Simulointi osoittaa esimerkiksi, että 9:n voimalan aaltojen summautunut taso 5-6 km päässä voimala-alueen keskipisteestä vastaa yhden voimalan aiheuttamaa tasoa 2 km:n päässä voimalasta.

Simulaation ei ole tarkoitus olla tieteellinen todistus, vaan sen tehtävä on havainnollistaa pistemäisistä lähteistä leviävien yksinkertaisten paineaaltojen summautumista ja vaimenemista.

Ilmanpaineaallon huipusta huippuun vaihtelualue pienenee kertoimella 1.0/etäisyys^2 (geometrinen vaimentuminen), jossa etäisyys on etäisyys lähteestä eli tuulivoimalasta. Tämä tarkoittaa, että äänentaso pienenee 6 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa. 6 dB vaimennus koskee siis vain yhtä voimalaa, simulaatiossa on mukana 9 voimalan summautuneet aallot, joten niiden yhteenlaskettu vaimennus on siten vähemmän kuin 6dB. Kiinnostuneet voivat kokeilla asiaa simulaattorissa  "Tasomittaus_dB" liukusäätimellä, jolla voi liikutella mittaustasoa (karttapohjaa) dB yksikköinä.

Infraäänialueen paineaaltojen (0 - 20 Hz) on osoitettu vaimentuvan käytännön mittauksissa vähemmän kuin 6 dB / 2*etäisyys, vaimentuminen on ollut lähempänä 3dB / 2*etäisyys. Syitä tähän voivat olla mm. heijastumissummautumiset esimerkiksi maasta ja ilman inversiokerroksesta. Aalto ei oikeasti leviä pallomaisena, vaan itseasiassa lähdettä pitäisi ehkä tarkastella puolipallona pitkän aallonpituuden (330m) vuoksi. Lisäksi mittaamalla ja simuloimalla on myös havaittu, että tuulivoimalan paineaallot suuntautuvat tuulen suunnassa eteen ja taakse, jolloin myös niissä oleva energiakin keskittyy kyseisiin suuntiin.

Huolimatta edellisestä, tässä simulaatiossa on käytetty konservatiivista 6 dB /2*etäisyys vaimennuskerrointa, joten simulaatio voi antaa jopa liian optimistisia tuloksia.

Simulointi-ikkunan kontrollit:
- Hiiren vasen nappi pohjassa = kuvan pyöritys
- Hiiren oikea nappi pohjassa = kuvan keskitys/siirto
- Hiiren rulla tai keskinappi pohjassa = zoom in/out

Oikeassa laidassa olevasta kontrollipaneelista voi säätää:
- Rand_taajuudet nappi = Arpoo satunnaiset taajuudet kullekin tuulivoimalalle väliltä 0.8Hz - 1.2Hz.
- Rand_vaiheet nappi = Arpoo satunnaiset vaiheet kullekin voimalalle,  -180 - +180 astetta.
- Tasomittaus_dB = Mittaustaso desibeleinä (dB)
- Tuulen_suunta = Tuulensuunnan säätö
- Color_scale liukusäädin = Väriskaalan säätö (vaikuttaa ainoastaan väreihin)

- Voimaloita = Voimaloiden lukumäärä
- Voimala_asetus = Voimalan valinta
- ON_OFF = Voimala_asetus valikon osoittama voimala päälle/pois
- Xcoord = Voimala_asetus valikon osoittaman voimalan X-koordinaatti
- Xcoord = Voimala_asetus valikon osoittaman voimalan Y-koordinaatti

- Close Controls = Kontrollipaneelin sulkeminen

Simuloinnin pitäisi toimia kohtuullisesti ainakin uudehkoissa tehokkaanpuoleisissa kännyköissä, tableteissa ja kannettavissa tietokoneissa. Sujuvimman toiminnan saa kohtuullisella näytönohjaimella varustetulla PC:lla, esimerkiksi noin 5 vuotta vanha Geforce GTX 560 jaksaa laskea täydet 60 kuvaa sekunnissa ilman ongelmia (FPS vasen yläkulma).

Markus Littow

maanantai 19. joulukuuta 2016

A-painotuksen käyttö vääristää tuulivoimaloiden melumittaustuloksia

Hallitus ilmoitti vastikään, että tuulivoimaloiden terveysvaikutukset tullaan tutkimaan ja arvioimaan uudelleen. Se on erittäin viisas ja äärimmäisen tärkeä päätös kansalaisten terveyden kannalta.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on lyhyesti selvittää nykyiset ympäristöministeriön vaatimukset tuulivoimalan pienitaajuisen melun mittaukseen ja osoittaa, että ohjeistuksen mukaan suoritettu mittaus poistaa tuulivoimaloille ominaiset infraäänet käytännössä kokonaan mittaustuloksista.

Infraäänien puuttuessa mittaustuloksista on hyvin selvää, että niiden korrelointia ihmisten valittamiin oireisiin ei voida edes tutkia.


Ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimalan melutason mittaamiseen

Ympäristöministeriön ohje "Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen
altistuvassa kohteessa" määrittelee tämän artikkelin näkökulmasta mm. seuraavaa:

  • Melutaso (meluimmissio) määritetään A-painotettuna äänenpainetasona (äänitaso) ja tarvittaessa myös taajuuskaistoittain. 
  • Ääniteknisen mittauslaitteiston (mukaan lukien mahdollisesti käytettävät vaihtoehtoiset laitteistot ja lisälaitteet, esimerkiksi tallennuslaitteet) tulee täyttää standardin IEC 61672-1 vaatimukset tarkkuusluokan 1 äänitasomittareille. 
  • IEC 61672-1 standardi vaatii A-painotussuodatinta mittauslaitteelta, mutta C- ja Z- taajuuspainotukset on kuvattu myös.
  • Mittauksessa käytettävän laitteiston taajuusvasteen tulee olla lineaarinen 4 Hz asti.
  • Pienitaajuisen melun mittauksissa 20Hz – 200Hz mitataan taajuuskaista ilman A-painotusta taajuusresoluution ollessa 2-5Hz.

Mitä tarkoittaa A-painotus, C-painotus ja Z-painotus 

Äänilähteen ollessa jatkuvasti käynnissä tasaisella voimakkuudella, ihmiskorvan taajuusherkkyys noudattaa A-painotusta.

C-taajuuspainotus kuvaa ihmisen taajuuskuuloherkkyyttä hetkellä, jolloin äänilähde käynnistetään, voimakkuutta kasvatetaan tai pienennetään nopeasti - noina hetkinä ihmiskorva tulee herkemmäksi matalammille taajuuksille, ja sen ajatellaan noudattavan C-painotusta.

Z(Zero)-painotus ei nimensä mukaisesti tee alkuperäiselle signaalille yhtään mitään, joten signaali säilyy täsmälleen sellaisenaan kaikkine informaatioineen.

A-painotusta on käytetty ja käytetään usein esimerkiksi matkapuhelimissa suodattamaan pois ne taajuudet, joita ihminen ei voi kuulla. Tämä vähentää datansiirtotarvetta, kun lähetetään ja vastaanotetaan vain ne osat äänisignaalista, jotka ihminen voi kuulla. Esimerkiksi matkapuhelinteollisuudessa käytetään tämän lisäksi myös hyvin pitkälle erikoistuneita menetelmiä puristamaan äänisignaalista vain ja ainoastaan oleelliset osat jokaisella ajanhetkellä niin, että puhujan ääni on vielä tunnistettavissa. Tarkoituksena on siis vähentää datansiirtotarvetta edelleen.

Tuulivoimalan tyypillinen infraäänitaajuusjakauma A-, C-, Z-painotettuina

Ylemmässä kuvassa on esitetty, kuinka A-,C- ja Z-painotukset painottavat eri äänitaajuuksia. Pystyakselin arvot on kuvattu desibeleinä (dB) ja vaaka-akseli on taajuus(Hz). Tällä asteikolla esimerkiksi 20dB pudotus 0 dB viivasta alaspäin tarkoittaa, että kyseisen taajuisen signaalin vaihtelualue on kutistettu 1/10 osaan alkuperäisestä. 40dB pudotus kutistaa signaalin vaihtelualuetta 1/100 osaan ja 60dB pudotus 1/1000, 80dB 1/10000, 100dB 1/100000 ja niin edelleen.

Tarkastelemalla punaista A-painotuskäyrää havaitaan, että A-painotus jopa korostaa taajuuksia välillä 1000Hz - 6000Hz, mutta 1000Hz alapuolella alkaa vaimentaa niitä hyvin jyrkästi. 20Hz:n eli ihmisen kuuloalueen rajalla (20 Hz on myös infraäänialueen yläraja) vaimennus on jo noin -50dB, mikä tarkoittaa että alkuperäisen 20Hz signaalitaajuuden vaihtelualue on kutistunut noin 1/316 osaan. Infraäänialueella A-painotus kutistaa signaalia yhä voimakkaammin, 1Hz:llä vaimennus on jo noin 150dB eli 1/31 600 000.

C-painotus (sininen käyrä) ei vaimenna infraääniä niin paljon kuin A-painotus, mutta kuitenkin niin paljon, että sillä painotetuissa tuloksissa infraääniä ei juuri näy. Esimerkiksi tuulivoimaloille ominaista perustaajuutta noin 1 Hz ympäristössä, se vaimentaa yli 50dB(1/316).

Z-painotus (vihreä käyrä) ei vaimenna mitään taajuuksia.
infrapainotusIhmisen kuuloalue 20 Hz - 20 000 HzInfraäänialue 0 Hz - 20 HzA-painotettu mittaustulosC-painotettu mittaustulosAlkuperäinen mittaustulos, ei painotettu = Z-painotusYöajan (22-7) ohjearvo 40 dBAPäiväajan (7-22) ohjearvo 45 dBA
Signaalin taajuuspainotuskäyrät ja esimerkki tuulivoimala-alueen infraäänien taajuusjakaumasta

Alemmassa kuvassa on esitetty vihreällä käyrällä (alkuperäinen mittaustulos, Z-painotus) infraäänimittaustuloksen taajuusjakauma(spektri) 0-20Hz 1,5 km:n päässä voimaloista. Taajuusjakaumassa näkyy tuulivoimaloille tyypilliset piikit, 1 Hz:n tuntumassa oleva perustaajuus ja sen monikerrat. Tässä nimenomaisessa esimerkissä perustaajuus on noin 0.65 Hz.

Perustaajuudella oleva aalto syntyy, kun tuulivoimalan lapa pyöriessään ohittaa tornin puristaen ilmaa kasaan tornin ja lavan väliin. Perustaajuus kasvaa, jos pyörintänopeus kasvaa. Aalto on pulssimainen, mutta ei 50% - 50% pulssisuhteella oleva säännöllinen pulssi, vaan enemminkin 20% - 80% pulssisuhteella oleva kapeahko pulssi. Kun tällaisella pulssisuhteella varustettua säännöllisesti toistuvaa pulssia tarkastellaan yleisen signaaliteorian kautta, voidaan päätellä suoraan, että signaalin taajuusjakaumassa täytyy näkyä perustaajuus ja sen monikerrat. Aivan kuten vihreästä esimerkkikäyrästäkin voidaan havaita.

Sininen käyrä on C-painotuksen jälkeen tuloksena saatu versio alkuperäisestä käyrästä.
Punainen käyrä on A-painotuksen jälkeen tuloksena saatu käyrä. Havaitaan, että esimerkiksi 1Hz:n kohdalla punainen käyrä on n. 60dB - (-90dB) = 150dB alkuperäisen vihreän käyrän alapuolella. Signaali eli ilmanpaineenvaihtelu on siis vaimennettu 1/31 600 000 osaan alkuperäisestä.

Alempaan kuvaan on myös merkitty mustilla katkoviivoilla tuulivoimaloiden päivä- ja yöajan maksimiohjearvot. Havaintojen perusteella pitäisi olla päivänselvää, että vaikka tuulivoimalat tuottaisivat 50-60 dB (300-1000) suurempia äänenpaineita infraäänialueella, mitä ne nykyisellään tuottavat, ne eivät näkyisi A-painotetuissa tuloksissa.

Johtopäätökset

Suomen nykyisellä viranomaisohjeistuksella tuulivoimalan melulle ominaiset matalat taajuudet (0.5 - 10Hz) suodatetaan A-painotuksella pois mitatuista signaaleista. Ainoa kädenojennus, tosin hyvin pieni, on 20Hz-200Hz pienitaajuisen melun mittaus ilman A-painotusta. 0-4Hz signaaleja ei välttämättä edes yritetä mitata, koska mittalaitteiden vaaditaan toimivan vain 4 Hz:stä ylöspäin.

Tuulivoimalan melunmittauksen nykyisistä viranomaisohjeista seuraa, että kun ihmiset oirehtivat ja ongelmakohteissa suoritetaan mittauksia, mittaustuloksista ei kuitenkaan voida nähdä mitään korrelaatiota ihmisten oireisiin. Hyvin loogista. Minkäpä tulosten analysoija voi, jos signaalista on suodatettu pois juuri tuulivoimalalle ominaiset matalataajuiset taajuudet.

Toivottavasti tuulivoimaloiden terveysvaikutustutkimuksesta tehdään oikeasti kattava ja rehellinen. Silloin kaikkien mitattujen äänien vaikutus otetaan huomioon käyttämällä vain ja ainoastaan Z-painotusta ja korreloimalla näin saatuja tuloksia oireiden kanssa.

Ympäristöministeriön nykyisiä melumittausohjeita seuraamalla saataisiin aikaan vain uusi fiasko.

Markus Littow